Lähikirjastot täydentävät kirjastoverkkoa

 

10.10.2014

 

Näin Aleksin Kiven päivän ja kirjamessujen aikaan on hyvä tarkastella kirjaston asemaa ja tulevaisuutta. Sellon kirjasto on Suomen toiseksi vilkkain kirjasto. Lisäksi Suur-Leppävaaran alueella on Viherlaakson ja Laaksolahden lähikirjastot paikallisten asukkaiden iloksi.

 

Aluekirjastojen ja lähikirjastojen välille ei pidä rakentaa vastakkainasettelua. Useimmat lähikirjastojen käyttäjät asioivat myös aluekirjastossa. Lähikirjasto on tärkeä erityisesti lapsille ja senioreille. Lähikirjastojen yhteistyö koulujen ja muiden paikallisten yhteisöjen kanssa korostaa niiden asemaa alueen keskeisenä yhteisenä tilana ja palvelujen tarjoajana.

 

Historia toistaa itseään

 

Nykyinen kirjastoverkko perustuu kaupunginvaltuuston vuonna 2005 tekemään päätökseen, jonka mukaan Espoon kirjastoverkko koostuu viidestä aluekirjastosta ja niitä täydentävistä lähipalveluista.

 

Päätöstä edeltäneessä konsulttityönä tehdyssä kirjastoverkkoselvityksessä esitettiin useita kehittämisvaihtoehtoja, joista yksi oli käytössä oleva kirjastoverkko lähikirjastoineen. Muissa vaihtoehdoissa lähikirjastoverkkoa ehdotettiin supistettavaksi rajusti. Isojen aluekirjastojen läheisyydestä odotettiin häviävän pienempiä kirjastoja. Kirjastoverkkoselvityksen tehneen työryhmän mukaan ne olisivat Karhusuon, Soukan, Kivenlahden, Haukilahden, Laajalahden, Laaksolahden ja Viherlaakson kirjastot.

 

Kirjastoverkkoa päätettiin tuolloin kuitenkin kehittää siten, että pääosa lähikirjastoista säilytetään. Lakkauttamisten sijaan kaupunki päätti käynnistää pilottiprojektit kirjaston ja koulun yhteistyön kehittämiseksi sekä kirjastojen kehittämiseksi kansalaisten olohuoneiksi.

Espooseen on saatu modernit aluekirjastot kauppakeskuksen yhteyteen Leppävaaraan, Espoon keskukseen ja Matinkylään. Ne kaikki ovat saavuttaneet suuren suosion ja niiden palveluja on onnistuttu uudistamaan asiakkaiden tarpeiden ja kiinnostuksen mukaisesti. Tapiolan kirjastolle etsitään uutta sijoituspaikkaa. Espoonlahdessa käydään asukkaiden kanssa vuoropuhelua ison aluekirjaston ja nykyisten neljän lähikirjaston asemasta tulevaisuudessa.

 

Lähikirjastojen roolista keskustellaan siis jälleen

 

Vuonna 2015 on tapahtumassa merkittäviä muutoksia kirjastoverkossa. Kulttuurilautakunta käsitteli kaupunginkirjaston palveluverkkoa kokouksissaan keväällä 2014. Lähikirjastojen asema ja palvelujen heikentäminen olivat jälleen esillä. Haukilahden kirjasto esitettiin suljettavaksi ja Laajalahden kirjastopalveluja supistettavaksi. Espoonlahden aluekirjasto suunniteltiin avattavaksi Lippulaivassa keväällä 2015. Omatoimiaukioloa suunniteltiin kokeiltavaksi Nöykkiön ja Karhusuon kirjastoissa. Kulttuurilautakunta päätti palauttaa uudistukset valmisteluun ja jatkaa sen käsittelyä syksyllä.

 

Toivottavasti vuoden 2015 talousarviossa pystytään turvaamaan laadukkaiden kirjastopalvelujen saatavuus koko Espoossa.

 

Asukkaat lähikirjaston tukena

 

Kun Espoon kaupungin säästötoimet uhkasivat 2000-luvun alussa kirjaston olemassaoloa, Laaksolahdessa asukkaat heräsivät toimimaan lähikirjaston puolesta ja perustivat vuonna 2003 Laaksolahden kirjaston ystävät -yhdistyksen.

 

Kuluneen 11 vuoden aikana yhdistyksen toiminta on painottunut toimintaan ja tapahtumien järjestämiseen Laaksolahden kirjastossa ja se on osaltaan turvannut lähikirjaston säilymisen. On ollut ilo huomata, kuinka mielellään kirjailijat vierailevat kirjastossa. Kirjastossa on yhdistyksen toimesta järjestetty jo yli 30 kirjailijailtaa ja muuta tapahtumaa. Vieraina ovat olleet Claes Andersson, Antti Hyry, Vappu Taipale, Rauli Virtanen ja lukuisat muut kirjailijat ja vaikuttajat. Runsaslukuinen ja aktiivinen yleisö on tehnyt kirjailijailloista mielenkiintoisia ja vieraillekin antoisia. Lisäksi kirjastossa on toiminut lukupiiri jo usean vuoden ajan.

 

Uusia palveluja kirjastossa

 

Kirjasto kehittyy, kun painotuotteista ollaan siirtymässä verkkoon ja sähköisten palvelujen käyttöön. E-kirjastosta voi lainata kirjoja, lehtiä ja elokuvia luettavaksi ja katsottavaksi omalla laitteella. Keväällä lainausehtoja parannettiin siten, että lainassa ja varauksessa olevien kirjojen määrä kasvoi ja bestseller-kirjojen laina-aika piteni kahteen viikkoon. Helmet-järjestelmän kautta tehtävät varaukset ovat nykyään maksuttomia, jolloin kaikkien kirjastojen aineisto on joustavasti käytettävissä.

Kirjastot toimivat vilkkaina tapahtumapaikkoina. Paikalliset yhteisöt järjestävät kirjaston kumppaneina monipuolista toimintaa ja tilaisuuksia asukkaille. Kirjaston omat neuvontapalvelut ja uudet palvelut, kuten Sellon Paja 3D-tulostimineen, tuovat uudet tekniikat kaikkien ulottuville.

 

Omatoimikirjastoja on avattu eri puolilla Suomea. Pointin kirjastossa Vantaan Pakkalassa otettiin vuoden alussa käyttöön laajennetut aukioloajat. Omatoimikirjasto on saavuttanut suuren suosion. Kävijämäärät ovat lisääntyneet paitsi omatoimiaikoina, myös kirjaston normaaleina aukioloaikoina. Ennakkoon pelättyjä häiriöitä ja ilkivaltaa ei ole ollut. Valvontakamerat ja sisäänpääsy vain kirjastokortilla ylläpitävät järjestystä.

 

Espoossakin on suunniteltu, että Nöykkiön ja Karhusuon lähikirjastojen palveluaikaa laajennetaan omatoimiaukiolon avulla. Toivottavasti suunnitelma hyväksytään ja saa rahoituksen vuoden 2015 talousarviossa. Omatoimipalvelua on syytä pikaisesti laajentaa mahdollisimman moneen lähikirjastoon. Näin lainaukset, palautukset ja varausten noudot voi tehdä itselle sopivaan aikaan aukioloaikojen päiväkohtaisia eroja muistelematta. Omatoimikirjastossakaan ei pidä erehtyä karsimaan henkilökunnan tarjoamaa palvelua. Asiantunteva kirjaston väki on tarpeen erityisryhmien palveluun, neuvontaan ja tiedonhakuun.

Esko Uotila

 

Laaksolahden kirjaston ystävät ry:n puheenjohtaja

 

Lue myös aiemmin julkaistuja blogeja.