Leppävaarasta löydät melkein mitä vain. Albergalla on rikas ja ainutkertainen historiansa ja mahtava kulttuuriperintö. Nyky-Lepuskista löytyy modernin kaupungin runsaat palvelut. Leppävaaran asemalla on kävijämäärältään maan suurin kauppakeskus Sello, jossa toimii Suomen suurin ja monipuolisin kirjasto. Leppävaara on moderni kaupunkikeskus, josta on erinomaiset liikenne- ja joukkoliikenneyhteydet kaikkiin ilmansuuntiin. Helsingin keskustasta pääsee Leppävaaraan
12 minuutissa nopeilla paikallisjunilla. Poikittaissuunnassa Jokeri-linja kulkee ruuhka-aikoina metron lailla 3-4 minuutin välein, ja vuoden 2024 aikana linjalla alkaa liikennöidä uusi pikaraitiotie Raide-Jokeri.

Silti Leppävaarassa on monipuolinen luonto lähellä: pururadat, valaistut ladut ja metsäpolut löytyvät urheilupuistosta, jossa on myös uimahalli sekä palloilu- ja jäähallit. Maauimala valmistui 2016. Lepuskin maisemakuva on monipuolinen, jylhät kalliot vuorottelevat peltolaaksojen kanssa. Alueen läpi virtaa Monikonpuro ja meren rantaan Laajalahdelle on vain kivenheiton matka. Lepuskin vankat tammimetsät hakattiin aikanaan paikallisen tiili- ja fajanssiteollisuuden polttopuuksi ja Viaporin laivarakennuksen tarpeisiin, mutta edelleenkin lehtomainen kasvillisuus on vallitseva.

Historia näkyy edelleenkin Leppävaaran arjessa ja kaupunkikuvassa. Albergan kartanon pihalla ja Vanhan Albergan puistoissa voi aistia tuulahduksen kadonneesta kartanokulttuurista ja sen suojissa kukoistaneesta taiteilijaelämästä. Akseli Gallen-Kallela ja Ville Vallgren asuivat täällä ja seurustelivat Eino ja Kasimir Leinon, Juhani Ahon, Alpo Sailon, Ilmari Kiannon, Jean Sibeliuksen, Robert Kajanuksen ja monien muiden Suomen taiteen kultakauden taiteilijoiden kanssa. Kartanon liepeiltä löytyy esimerkkejä 1900-luvun alun huviloiden Leppävaarasta, ja tietenkin 2000-luvun räjähdysmäisestä kasvusta.

Kanta-Leppävaarassa asuu tällä hetkellä yli 35 000 asukasta (maaliskuun 2022 lopussa aluesarjat.fi -tietokannan mukaan). Laajemmalla Suur-Leppävaaran alueella asuu jo yli
75 000 henkeä. Itsenäisenä kaupunkina Suur-Leppävaara olisi jo Suomen 13. suurin kaupunki. Täällä asuu jo enemmän väkeä kuin Lappeenrannassa ja Hämeenlinnassa ja kohta ohitetaan Joensuu.

Leppävaarassa on totuttu muuttajiin. Täällä oli viime vuosisadan alussa tuhansia kiinalaisia rakentamassa Pietarin puolustusta palvelevaa maalinnoitusta. Venäläisiä ja ruotsalaisia sukuja on ollut kartanon omistajina ja tänne eri puolilta Suomea muuttaneille ihmisille on kaikille riittänyt tilaa. Tänään Leppävaaranraitilla kuulee kymmeniä kieliä ja näkee ihmisiä maailman monilta kolkilta. Suvaitsevaisuus on ollut täällä maantapa ja toivottavasti se myös sellaisena säilyy.

Leppävaaran kasvulle ei näy rajoja ihan lähitulevaisuudessa. Alueelle suunnitellaan ja rakennetaan koko ajan lisää niin uusia toimitiloja, palveluja kuin asuntojakin.

Pitkän aikavälin ennusteiden mukaan koko suuralueen väkimäärä lisääntyisi vuoteen 2050 mennessä 25 000 asukkaalla. Kiinteistöasiantuntijat luonnehtivat Leppävaaraa tällä hetkellä Espoon vetovoimaisimmaksi alueeksi.

Hyödyllisiä linkkejä!

Linkkejä Leppävaaran suunnittelun seurantaan

Kaavatietojen seuranta
Leppävaaran kaava-asioita kannattaa seurantaa kaupungin sivustolta. Voit myös tilata suunnittelua koskevan uutiskirjeen omaan sähköpostiisi.

Päätöksenteon seuranta
Kaupunkisuunnittelulautakunnan ja muiden kaupungin luottamuselimien käsittelyssä olevia asioita ja päätöksentekoa voi seurata täältä.