Leppävaara kasvaa taas ennätysvauhtia
16.01.2015
Pääkaupunkiseudulle muuttaa nyt väkeä tiuhempaan tahtiin kuin vuosikymmeniin. Viime ja toissa vuoden kasvuluvut ovat suurimpia yli 40 vuoteen. Porukka valuu etelään nyt samaan malliin kuin ns. suuren muuton vuosina 1970-luvun alussa.
Toissa vuonna pääkaupunkiseudun neljän kaupungin väkiluku lisääntyi yhteensä runsaalla 15 600 asukkaalla. Päättyneen vuoden 2014 kasvun saldoksi tulee väestörekisterikeskuksen marraskuun ennakkotietojen mukaan vieläkin suurempi luku. Valtaosa koko maan kasvusta kasaantuu nyt pääkaupunkiseudulle.
Väki muuttaa nyt erityisesti Helsinkiin, jossa väkimäärä lisääntyi vuoden 2014 marraskuun loppuun mennessä yli 9000 henkilöllä. Espoossakin päästiin ennätyssuureen lisäykseen eli lähes 4500 henkeen, joka on 500 henkeä suurempi kuin edellisvuonna. Vantaalla lisäys on 2 500 henkeä. Sen sijaan ns. kehyskunnat väljine omakotitaloineen ja pitkine työmatkoineen eivät enää houkuttele väkeä 2 000-luvun alun kehityksen malliin. Nyt arvostetaan kaupunkimaista elämäntapaa, sujuvia julkisen liikenteen yhteyksiä ja hyvin saavutettavia lähipalveluja.
Leppävaarassa on hyvät edellytykset kaupunkimaiseen asumiseen, mutta täällä on kuitenkin myös luontoa ja virkistysalueita aivan käden ulottuvilla. Niinpä Leppävaarakin kasvaa nyt vauhdilla muun pääkaupunkiseudun kasvun imussa.
Vuonna 2013 Kanta-Leppävaaran väkimäärä kasvoi noin 700 hengellä. Alueittaiset tilastot vuoden 2014 väestökasvusta valmistuvat vasta myöhemmin keväällä, mutta edellä kuvattujen ennakkotietojen perusteella voidaan jo arvioida, että vuoden 2014 kasvuluvut eivät Leppävaarassa jää ainakaan pienemmäksi kuin 2013. Tällä vauhdilla Kanta-Leppävaarassa varmasti ylitetään 30 000 asukkaan raja jo vuoden 2015 loppuun mennessä, vaikka virallisessa ennusteessa tämä tapahtuisi vasta vuoden 2016 aikana.
Leppävaarahan alkoi kasvaa 1900-luvun alussa Helsingin kasvun imussa, kuten hiljattain lepuski.fi -sivustolla julkaistussa historia-artikkelissa on kuvattu. Kasvun alkaessa vuonna 1905 Leppävaaran asukasluku oli vajaat 300 asukasta. Silloiset leppävaaralaiset mahtuisivat nyt kaikki yhteen kerrostaloon asumaan, esimerkiksi Leppävaaran torniin radan pohjoispuolella.
Nykyinen asukasluku on satakertainen viime vuosisadan alkuun verrattuna. Jos viimeksi kuluneen 110 vuoden aikana tapahtuneen väestökasvun jakaa tasaisesti vuotta kohden, saadaan tulokseksi 270 hengen vuosikasvu. Nykyinen kasvuvauhti on tähän verrattuna yli kaksinkertainen.
Monien mielestä Leppävaaraa on rakennettu jo riittävästi, eikä tänne enää mahdu paljoakaan uusia asuntoja. Parin viime vuoden aikana kiihtynyt kasvuvauhti tulee kuitenkin jatkumaan ainakin seuraavat kymmenet vuotta. Näin on ainakin, jos Espoon vuoteen 2024 ulottuvaa rakentamisennustetta on uskominen. Helsingin Sanomat julkaisi tästä kasvuennusteista (HS 2.1.2015) havainnollisen karttakuvan.
Kasvuennustekartalta voidaan lukea monia mielenkiintoisia asioita. Leppävaarassa ja Lintuvaarassa yhteenlaskettuna eli Kanta-Leppävaarassa ennustetaan rakennettavaksi vuoteen 2024 mennessä 3648 asuntoa. Se on vähän yli puolet tuona aikana koko Suur-Leppävaaraan suunnitellusta rakentamisesta, joka on 6776 asuntoa.
Kartalla esitetty uusien asuntojen tuotantotahti ylittää Kanta-Leppävaarassa selvästi viime vuosien tuotantomäärät. Kaudella 2013-2024 arvioidaan valmistuvaksi neljännes enemmän asuntoja kuin aiemmin vuosina 2002-2012. Muualla Suur-Leppävaarassa tulee asuntotuotannon kasvuvauhti olemaan erityisen suuri, sillä Kilossa on alkamassa Keran entisen työpaikka-alueen iso saneerausprojekti. Sinne kaavaillaan mahtuvaksi uusia asuntoja jopa 15 000 asukkaalle.
Leppävaarassakin löytyy vielä yllättävän paljon paikkoja rakentaa, varsinkin jos rakennetaan entistä korkeampia taloja. Ydinkeskustaan aseman pohjoispuolelle, Vermoon ja uudelle Puustellinkallion alueelle kaavaillaankin nyt korkeiden tornitalojen rakentamista. Radan varren joutomaita ja Turuntien vartta on myös mahdollista tiiviistää. Leppävaarassa on myös paljon toimistorakentamiselle varattuja alueita, joille ei enää riitä kysyntää. Myös näitä alueita voidaan käyttää asuntorakentamiseen.
Leppävaaran väkimäärän kasvaessa on tarpeen ratkaista myös pohjoisen ja eteläisen kaupunkikeskustan yhdistäminen sekä luoda radan poikki luontevasti kulkevia jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiä. Yhtenäinen ydinkeskus, jossa on helppo liikkua, palvelee myös jatkuvasti lisääntyvän senioriväestön liikkumismahdollisuuksia.
Kasvava väkimäärä tarvitsee myös uusia liikenneyhteyksiä. Leppävaara-seura otti vuoden vaihteessa kantaa seudulliseen Liikennejärjestelmäluonnokseen (HLJ 2015) yhdessä Suur-Leppävaaran asukasfoorumin kanssa. Asukasfoorumin kannanotto löytyy täältä. Seura yhtyi foorumin kannanottoon ja totesi, että ehdotettu liikennejärjestelmä ei ota huomioon riittävästi Leppävaaran kasvua. Kaupunkiradan jatke ja Raide-Jokeri on priorisoitava korkeammalle vuosien 2016–2025 investointiohjelmassa. Nämä Leppävaaran kannalta keskeiset väylähankkeet tulee seuran mielestä saada ripeästi käyntiin, jotta kasvavalle väestölle pystytään takaamaan toimivat liikenneyhteydet.
Erityisesti seura nosti vielä erikseen esille Raide-Jokerin ja totesi, että se on suunniteltava yhdessä kaupunkiradan jatkeen kanssa osana Leppävaaran ydinkeskustan kehittämistä ja eheyttämistä, jotta asematerminaali saadaan toimivaksi ja kevyen liikenteen yhteydet sujuviksi ja luonteviksi. Samalla seura muistutti liikennejärjestelmäsuunnittelijoita siitä, että Leppävaaran asematerminaali sopii mainiosti Rantaradan pikajunien pysähtymispaikaksi. Tätä palvelua ovat monet asukkaat halunneet seuran ryhtyvän lobbaamaan.
Leppävaara kasvaa taas ennätysvauhtia. Asukasyhdistyksen hommissa tämä tietää kiirettä tilanteen seuraamisessa ja siihen vaikuttamisessa. Tule mukaan Leppävaara-seuran toimintaan tekemään ihmisile hyvää Leppävaaraa.
Arja Salmi
Leppävaara-seuran puheenjohtaja
Lue myös aiemmin julkaistuja blogeja.
