Leppävaaran uuden ydinkeskustan idea

 

14.02.2014

 

Leppävaaran ydinkeskusta on saavutettavuudeltaan poikkeuksellisen edullisesti sijoittunut. Saman asian kääntöpuolena syntyy suuria haasteita, sillä ydinkeskusta on risteävien ja useiden pääliikenneväylien jakama. Kahden epätyydyttävän keskustan loukkuun on jumiuduttu vuosikymmeniksi. Nyt on mahdollisuus tavoitella uudelle eheytyvälle keskustalle aivan omaa myönteistä sisältöä, joka antaisi vierailijoille toistuvia mukavia vierailukokemuksia.

Eheä ja tiivis kaupunkirakenne

 

Asukkaan ja kuluttajan täytyy voida ylittää pääliikenneväylät ikään kuin huomaamatta ja osana palvelua. Tämä edellyttää kalliita perusrakenteita. Niiden vastapainoksi ja rahoittamisen välineeksi tarvitaan tehokasta maankäyttöä. Se on muutenkin "maanpäällisen metroaseman" eli kaupunkiradan aseman ympärillä erittäin perusteltua.

 

Jatkossa ei ole eteläistä ja pohjoista ydinkeskustaa. On vain yksi ja sama Leppävaaran kaupunkikeskusta radan ja bulevardimaisen Turuntien molemmin puolin ja päällä.

 

Kaupunkirakenteen tiivistämisen säästää energiaa ja ilmastopäästöjä ja lisää tehokkuutta. Tiivistäminen asemanseutujen ympärillä on voimakas vihreä teko ja se lieventää paineita ottaa viheralueita asuinkäyttöön siellä, missä se ei ole suotavaa.

 

Myönteinen mielikuva kaupunkikeskustasta

 

Kaupunkikeskustalle muodostuu aivan oma profiilinsa ja imagonsa. Kaupunkikeskustan tulee olla alueensa näköinen.

 

Hyvän imagon taustalla on usein vahva alueellinen identiteetti. Alueen asukkaat ja muut toimijat samastuvat omaan asuinpaikkaansa ja ovat tietoisia sen ominaispiirteistä.

 

Mistä myönteisistä asioista Leppävaara on tehty? Mikä Leppävaaran idea olisi vetovoimainen ja koskettaisi ihmisten sieluja?

 

Myönteisen mielikuvan vahvistamisella korostetaan asioita, jotka erottavat kaupunkikeskustan muista myönteisellä tavalla. Vahva identiteetti ja myönteinen imago muodostavat keskustan omaleimaisuuden. Sen kilpailuetu ja näkyvyys kasvaa näin suhteessa muihin.

 

Elävä ihmisten keskusta

 

Keskusta on ennen kaikkea ihmisten kohtaamispaikka. Ihmisjoukossa voi tuntea kuuluvansa omaan kaupunkiyhteisöönsä, näkyä ja samalla seurata muita ihmisiä. Elävään keskustaan kuuluvat myös sen ominaispiirteitä ilmentävät alueen identiteetin symbolit.

 

Elävyyden tukemiseksi voidaan hyödyntää sekoitettua tilankäyttöä. Keskusta-alueelta löytyisi tällöin asumista, erikoiskauppoja, työtiloja ja palveluja. Elävä kaupunkikeskusta ei uinahda illallakaan. Alueellisen järjestyksenvalvonnan, poliisin, kameravalvonnan ja ns. tavallisten ihmisten sosiaalisen kontrollin yhteispelillä keskustassa liikkuminen olisi oltava kaikille turvallista auringon jo laskettuakin.

 

Elävä kaupunkitila on ihmisten tilaa, johon kuuluu myös kulttuuri kaikissa eri muodoissaan, myös liikuntakulttuuri julkiseen kaupunkitilaan sopivassa muodossaan.

 

Helppo asiointi

 

Kävelykeskustojen ja -katujen sekä pyöräilymahdollisuuksien parantamisella tuetaan lähiasiointia ja viipymistä alueella.

 

Saapumisen pitää olla myös henkilöautolla sujuvaa. Pysäköintialueet sopivat hyvin maan alle. Näin maanpäällinen tila vapautuu täydennysrakentamiseen.

Leppävaaran kaupunkikeskustan pääasiallinen elämänlanka on kuitenkin kaupunkiradan asema. Sieltä tulisi voida siirtyä kävellen määränpäähän helposti ja turvallisesti.

 

Vihreää kaupunkikeskustaan

 

Vihreät alueet luovat kaupunkikeskustaan viihtyisiä kokoontumis-, ajanvietto- ja harrastuspaikkoja.

 

Vihreys tuo keskustoihin elävyyttä. Myönteiset kokemukset ympäristöstä vahvistavat paikkaan kuulumisen tunnetta, joka on suorastaan jo lähtökohta alueellisen identiteetin muodostumiseksi.

 

Yhteistyön taitoa

 

Kaupunkikeskustan kehittämisessä tarvitaan toimivaa yhteistyötä eri osapuolten välillä. Myönteinen asenne keskustan kehittämiseen ja erilaisiin uudistamismahdollisuuksiin on erityisen tärkeää.

 

Yhteistyö on taitolaji. Se vaatii asiaosaamista, vuorovaikutustaitoja sekä intressien sovittelua. Lopulta kaikkien kaupunkikeskustan osapuolten, asukkaiden, kaupungin, kiinteistöjen omistajien sekä -kehittäjien tavoite on kuitenkin yhteinen: hyvän lopputuloksen aikaansaaminen 15 - 20 tulevan vuoden kehitystyön tuloksena. Onnistunut yhteistyö luo arvoa kaikille osallisille.

 

Kaupunkikeskustan elinkaari kestää satoja vuosia – siinäpä melkoinen perintö jälkipolville.

Kirjoittaja on Gallerian toimitusjohtaja.

 

Lue myös aiemmin julkaistuja blogeja.