Ihmisen mittainen ydinkeskusta

 

21.11.2014

 

Läkkitorin uudistus on loppusuoralla.

Kivetykset ovat kohta paikallaan. Istutukset ja muu torivarustus tapahtuu keväällä, kun sää sallii.

Nyt on mahdollisuus tehdä parempaa

kuin vanha.

 

Uusi elävä julkinen tila on syytä tehdä alusta asti ihmisten tarpeista lähtien – hakien vaihtoehtoa kylmälle ja etäiselle kaupunkimaisemalle. Kävely alueella ja pyöräilyreittien hyödyntäminen avaavat keskustaa parhaiten lähipalvelujen paikkana.

 

Ihmisluonnon ymmärtäminen on syytä ottaa alueen käytön suunnittelun johtoajatukseksi. Ihminen on sosiaalinen ja tunteva olento. Kanssakäyminen, yhteisöllisyys ja läheisyys ovat ikiaikaisia luontevia elämäntapojamme. Pienet 1-3 hengen ihmisyksiköt ovat lopulta hyvin uusi ilmiö evoluutiossamme. Meidän on luonnollista olla muiden kanssa. Myös tuntemattomien ihmisten kohtaamiset mahdollistuvat suotuisassa ympäristössä. Turvallisuuden tunnetta vahvistavia tekijöitä tietysti luotava kosolti lisää.

 

Alueen on oltava luonteeltaan ihmisten mielessä "meidän tila" niin, että he tuntevat itsensä tervetulleiksi. On suositeltavaa merkitä identiteettisymbolien avulla, että ollaan Lepuskissa.

 

Ihmisen kokoinen Läkkitori on alueen ydin. Esitämme kansalaisille avoimen kutsun saapua sinne. Lisäksi tarvitaan elämyksiä, syy poiketa. Arkirutiinien muuttuminen on aina haaste. Kun kriittinen massa ihmisiä elää julkisessa tilassa elämäänsä, inhimillinen vuorovaikutus ravitsee heitä. Ihmiset loppupeleissä päättävät sitten, miten toimivat.

 

Työpaikkojen, palvelujen ja asumisen sijoittuminen samaan kaupunkikeskukseen on ympäristön kannalta kestävä, vihreä ratkaisu. Raideliikenteen ja kaupunkiradan asemaan perustuva kaupunkikeskus vahvistaa tätä pyrkimystä. Kaupunkikeskuksen kilpailukykyisyys on siksi sama kuin vihreä imago. Riittävät paikoitustilat sujuvaan ja miellyttävään asiointiin kuitenkin tarvitaan jatkossakin.

 

Alueella on jo osittain valmis verkosto keskustan elävöittämiseksi. Kahvilat yms. kaupalliset palvelut katutasossa alueen ympärillä vaativat vielä kohentamista.

 

Suunnittelun tavoitteita ja tietopohjaa kannattaa jatkossa tarkentaa. Ei siis saa

mitata pelkästään autoliikennevirtoja, vaan myös kävelyä, pyöräilyä, julkisten liikennevälineiden käyttämistä. Miten aikaa vietetään julkisessa tilassa? Onnellisuuden mittaaminen on mm. tärkeää. Terveyden perusta on raitis ilma, liikunta ja ihmisten kohtaaminen. Hyvä julkinen kaupunkitila mahdollistaa myös tämän puolen.

 

Nyt tehdään rakennettua ympäristöä todella pitkäksi ajaksi. Ihmiset ovat samanlaisia 100 vuoden kuluttuakin. Miten fyysisen ympäristön muutos vaikuttaa ihmisiin? Millaista elämää ihmiset haluavat elää nyt ja tulevaisuudessa?

 

Pertti Myllymäki

Kirjoittaja on Gallerian toimitusjohtaja

 

Lue myös aiemmin julkaistuja blogeja.