Ote Espoon tienimilautakunnan kartoista. Lautakunta perustettiin vuonna 1956 selvittämään ehdotettuja nimimuutoksia. Lautakunnan ensimmäisiksi jäseniksi valittiin asianajaja Bertil Eriksson, kansakoulujen taloussihteeri Raimo Johtonen, kunnangeodeetti Mikko Karvinen ja toiminnanjohtaja Toivo Sorjonen. Viimeksi mainittu toimi lautakunnan puheenjohtajana. Kartalla on vielä nimiehdotuksia, jotka eivät koskaan toteuneet.
Mistä Leppävaaran paikannimet kumpuavat?
15.04.2017
Nimistöasiat kuumensivat lepuskilaisten tunteita jo 1950-luvulla, kun radan pohjoispuolisen Harakan nimi esitettiin muutettavaksi Lintuvaaraksi. Samalla kaikki teiden nimet haluttiin muuttaa lintuaiheisiksi.
Asukkaita 1950-luvulla edustanut Leppävaaran huvilanomistajain yhdistys r.y. oli voimakkaasti nimimuutoksia vastaan. Yhdistys vetosi 1.12.1955 kunnanhallitukselle osoittamassaan kirjeessä vanhojen nimien puolesta muun muassa näin:
"Paikallinen väestö toivoo hartaasti, että nämä lintujen nimiin perustuvat kankeakäyttöiset nimet kiireellisesti poistettaisiin kaikista kartoista ja asiakirjoista. Näitä lintunimiä ei ole onneksi mikään viranomainen koskaan vahvistanut, eikä niitä liioin ole edes yritetty saada jokapäiväiseen käyttöön".
Kirjelmän liitteeksi oli listattu 31 vakiintunutta tiennimeä, jotka Harakassa haluttiin virallistaa. Lopulta lintuaiheinen nimistö, jota laatimaan perustettiin nimistötoimikunta, veti pidemmän korren. Uusi nimistö vahvistettiin monien vaiheiden jälkeen käyttöön kunnan valtuustossa vuonna 1960.
Monet ikilepuskilaiset ovat edelleen sitä mieltä, että alkuperäinen Harakka-nimi pitäisi palauttaa.
Leppävaaran nimistöstä löytyy myös runsaasti muistonimiä, jotka kertovat täällä asuneista merkkihenkilöistä. Uusimpia ovat Perkkaalla rakenteilla olevalta Vermonniityn alueelta löytyvät nimet: Anna Sahlsténin katu, Kaarlo Sarkian katu ja Uuno Kailaan katu. Nämä perustuvat paikallisen asukkaan jo yli 15 vuotta sitten tekemään muistonimiehdotukseen. Vermonniityn nimistössä on muistettu myös Bergansin tilan isäntää Kössi Koskista, joka vaikutti Leppävaaran kehitykseen monella tavalla. Hän on nyt saanut Perkkaalle oman nimikkoaukion. Myös uudelle Puustellinkallion alueelle on ehdotettu muistonimeä kirjailija Ilmari Kiannolle, joka asui lyhyen aikaa Leppävaarassa vuonna 1908. Asiasta on sovittu myös hänen tyttärensä kanssa.
Kaupungin nimistötutkija Sami Suvirannan vuosikokouksessa pitämä esitys löytyy täältä. Se kirvoitti kokouksessa vilkkaan keskustelun.
