Asumisen pitkät juuret Leppävaarassa

 

Leppävaarassa on asuttu pitkään, jo paljon ennen kuin Albergan kartano perustettiin 1620-luvulla. Kaupunginosa on saanut nimensä kartanosta, joka juhlii 400-vuotista historiaansa. Nykymuotoinen Leppävaara on syntynyt useassa eri vaiheessa.

 

Leppävaaran vanhimmat talot

Rakennushistorian näkökulmasta Leppävaara on nuori alue.  Leppävaaran vanhin säilynyt rakennus on 1830-luvulla rakennettu Gransinmäen kievari Vanhalla Maantiellä Metropolia ammattikorkeakoulun vieressä. Tunnetuin ja merkittävin historiallinen rakennus on vuonna 1874 valmistunut sokeritehtailija Feodor Kiseleff nuoremman ”Sokerilinna” eli Albergan kartanon uusi päärakennus. Kehä ykkösen itäpuolella Perkkaalla on tallella kartanon vanhemman päärakennuksen terassipuutarhan jäänteitä 1700-luvulta. Komeita kiviterasseja kunnostettiin kesällä 2013 osaksi Vanhan Albergan puistoa. Gallen-Kallelan Tarvaspään museon kahvilana nykyisin toimiva "Fiskarstugan" kuului sekin aikoinaan Albergan kartanon maihin. Albergan kartanon vaiheista kerrotaan lisää mm. Leppävaara-seuran julkaisemassa kotiseutuelokuvassa ja historiikissä.

Jälkiä eri vuosikymmenien rakentamisesta

 

Nykymuotoonsa Leppävaara alkoi kasvaa 1900-luvun alussa valmistuneen rautatien myötä. Rautatieseisakkeen ympärille alettiin pian rakentaa uutta huvilayhdyskuntaa. Etäämmälle asemasta nykyiseen Lintuvaaraan syntyi legendaarinen Harakan työväenasuntoalue Bergansin tilan ja Leppävaaran kartanon maille. Muutamia esimerkkejä sadan vuoden takaisesta asutuksesta on onneksi saatu säilymään Etelä-Leppävaarassa Friisinmäen huvila-alueella, Gransinmäellä, Veräjäkallion kupeessa uimahallille johtavan tien varressa sekä Perkkaalla Pellavaniementien varressa samoin kuin Ruukinrannassa.

Leppävaara oli 1950-luvun lopulle asti pelkästään pientalojen aluetta. Ensimmäinen nykyaikainen kerrostalo valmistui vuonna 1958 osoitteeseen Postipuuntie 5. 1960-luvulla ehdittiin rakentaa muutamia kerrostaloja lisää, kunnes koko alue julistettiin vuonna 1964 rakennuskieltoon. Espoo oli alkanut kasvaa ja keskeisesti sijaitsevaa Leppävaaraa haluttiin rakentaa paljon aiempaa tehokkaammin. Pitkään jatkuneet rakennuskiellot rappeuttivat Leppävaaran pitkäksi aikaa. 1950- ja 1960-luvuilla syntyivät alueen ensimmäiset kerrostaloyhtiöt, joita oli kaikkiaan 25 kappaletta.

Radan eteläpuolinen Leppävaara edustaa nyt uusinta ja moderneinta Leppävaaraa. Etelä-Leppävaaran rakentaminen aloitettiin 1990-luvun lopulla, mutta pääosa on syntynyt vasta 2000-luvulla. Sellon laajan kauppakeskuskompleksin lisäksi radan eteläpuolella on myös laajoja toimistokortteleita, nykytermein Business Parkkeja.

1960-luvun kerrostalorakentamisen jäljet näkyvät selvimmin Puustellinmäellä ja paikoin Vallikalliossa. Puustellinmäeltä löytyy rakentamista tasaisesti eri vuosikymmeniltä, joskin viimeisetkin vanhimmat kerrostumat hävisivät Mäkkylän virkatalon päärakennuksen palossa 1990-luvulla. Uusinta rakentamista edustaa Adjutantinmäelle nousseet rakennukset entisen Televan (Valtion Sähköpaja) maille Mäkkylän puistotien varressa.

Vallikallio ja radan pohjoispuolinen keskus kauppakeskus Gallerian ympärillä ovat perusrakenteeltaan melko puhtaita 1980-luvun alueita. Muutamia viime vuosisadan alun taloja, kuten esimerkiksi Villa Åberg ja Villa Ylänne on säilynyt. Radan pohjoispuolen kerrostaloalueita on myös alettu täydentää uudella rakentamisella (mm. Leppävaaran torni, Vallikallion Helmi-kortteli, Valssikallio).

Perkkaa ja Vermo ovat perusrakenteeltaan 1970-luvulta, mutta alue on alkanut täydentyä 2000-luvun taitteessa. Uutta mittavaa rakentamista suunnitellaan parhaillaan nykyisen Perkkaan itäpuolelle mm. entisen Siemensin tehtaan alueelle (ns. Vermontien asuntoalue).

Lintuvaaran ja Mäkkylän 1900-luvun alussa syntynyt asutus on täydentynyt vuosikymmenten saatossa useassa vaiheessa. Alueella on yhä enemmän uutta rakentamista, erityisesti Lintuvaarantien molemmin puolin ja Lintukorven reunoilla.

 

Uusmäkeen ja Painiittyyn on syntynyt kokonaan uusia 2000-luvun asuntoalueita entisille Mäkkylän sotilasvirkatalon takamaille. Lintumetsässä Lintuvaaran perukoilla ja Uusmäessä on säilynyt eniten vanhoja rakennuksia ajalta ennen vuotta 1945. Uusmäessä ja Mäkkylässä on tallella yhtenäisimmät toisen maailmansodan jälkeen syntyneet rintamamiesalueet.

Varhaisimmasta historiasta löytyy monia kiinnostavia maamerkkejä kallioperän synnystä alkaen. Leppävaarassa on tehty löytöjä kivikauden asutuksesta. Karakallioon johtavan ulkoilupolun tuntumassa on urheilupuistossa näkyvissä pronssikautinen hautaröykkiö. Leppävaarantien päässä Säterinniityllä sijaitsevan golf-harjoitusalueen kupeessa on Konungsbölen keskiaikainen kylänmäki. Historialliset vaiheet täällä asuneine merkkihenkilöineen tulevat esiin myös Leppävaaran nimistöstä.

Arja Salmi

 

Albergasta

Leppävaaraan