Albergan tiilitehdas

 

21.10.2013

 

Albergan tiilitehtaasta on puhuttu ja tiedetty pitkään, mutta sen tarkkaa sijaintia ei ole voitu varmistaa. Asiakirjalähteiden mukaan täällä on toiminut merkittävä tiilitehdas noin sadan vuoden ajan. Se on sijainnut Ruukinrannassa, nykyisen Laajalahden venesataman kohdalla, sen eteläpuolisessa metsikössä.

Tiilitehtaan perustamisajankohta ei ole tiedossa. Karl Tersmedenin tiedetään kunnostaneen tiilitehtaan, joka toimi ”vilkkaasti” ainakin hänen ollessaan Albergan kartanon omistajana 1752–65. Tiilet toimitettiin Ruukinrannasta Viaporin rakennustyömaalle proomulla tai talvella jäätietä pitkin. Tehdasrakennukset ja ”tiiliraana” eli savimylly näkyvät sekä vuoden 1775 kartalla että Kuninkaallisessa merikartassa vuodelta 1790. Merikartassa Laajalahden syvyystiedot on kartoitettu laiturista lähtien, joten väylä on selvästi ollut merkittävä merenkulun kannalta.

Tiilitehdas jatkoi todennäköisesti toimintaansa 1850 luvulle asti. Albergan kartanon pakkohuutokaupan kuulutuksessa olevan omaisuusluettelon mukaan ei toimivaa tiilitehdasta enää 1853 ollut, kylläkin ”tillfälle till tegelbruk”, joka viittaisi siihen, että savenottopaikat ja tiiliuuni olisivat jäljellä.  Vuoden 1838 kartassa on vielä merkintä ”Tegelbruk” Ruukinrannassa, samoin vuoden 1859 kartassakin.

Albergan kartanon velkojat myivät 1853 sen Feodor Kiseleff nuoremmalle, jolla jo oli Töölön sokeritehtaan tontilla oma tiilitehdas, joten todennäköisesti Albergan tiilitehtaan toimintaa ei enää käynnistetty uudelleen. Arvelut siitä, että Töölön Sokeritehtaan tiilet olisi tehty Albergassa, eivät tunnut todennäköisiltä, koska sokeritehtaan vieressä oli oma tiilitehtaansa.

Tiilitehtaan rakennusten tarkkaa sijaintia ei tiedetä.  On esitetty arveluja siitä, että tiilitehdas olisi sijainnut venesataman alueella tai Åkerblomin huvilan paikalla. Venesataman lähellä metsikössä on kaksi vanhaa rakennuksen kivistä perustusta, jotka voisivat olla tiilitehtaan tai 1812 toimintansa aloittaneen fajanssitehtaan perustuksia.

Museovirasto toteutti 1987 Albergan fajanssitehtaan arkeologisen paikantamistutkimuksen Ruukinrannan venesataman alueella ja sen viereisessä metsikössä. Tutkimuksen selosteen mukaan tiilitehtaan jäännökset raivattiin ja tasoitettiin 1940-luvun lopulla, mutta ympäristöön jäi runsaasti tiilikuonaa isoina kasoina. Ruukinrannan maastossa paikannettiin myös useita kiveyksiä ja rakennusten pohjia, joiden yhteydessä löydettiin mm. lasitetun keramiikan sirpaleita. Entisen tiilitehtaan kuonakasaan tehty koeleikkaus paljasti 1800-luvun tiilensirpaleiden lisäksi myös lyijynsekaista kuonaa, joka on saattanut liittyä fajanssiesineiden valmistukseen.

 

Tiilitehtaan lastauspaikka oli venesataman nykyisen lastauslaiturin paikalla. Tiiliä on kuljetettu paitsi proomulla niin ilmeisesti myös Laajalahden ylittänyttä jäätietä myöten.

 

Ruukinrannan uuden laiturin rakentamisen yhteydessä nostettiin kesällä 2013 Laajalahden pohjasta, laiturin vierestä, noin 1,5 metrin mittainen ja n. 100 vuotta vanha purjealuksen tai proomun rakenneosa. Museoviraston meriarkeologit paikallistivat kaikuluotaimella lokakuussa 2013 nykyisen laiturin vierestä hylyn tai ”hylyn kaltaisen rakennelman”, jonka tarkemmissa tutkimuksissa voisi selvitä, onko se mahdollisesti ollut proomu ja onko se kuljettanut tiiliä, fajanssia tai jotain muuta.

Markku Salmi

Lähteet:
Alberga. Espoon kaupunginmuseon tutkimuksia 4, s. 11.
Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema. Erkki Härö. Espoon kaupunginmuseo 1984. s. 285.
Finlands Allmänna Tidning 17.1.1853.
http://elakooneilinen.blogspot.fi/2013/09/elamaa-albergan-kartanossa.html
Kansallisbibliografia, Jouni Yrjänä 2004, päivitetty 2008.
Kartta 1775.
Kuninkaallinen merikartasto, 1790-luku.
Museovirasto. Albergan fajanssitehtaan arkeologiset paikantamistutkimukset Laajalahden Ruukinrannassa 1987. Seloste 1999.
Plan af Helsingfors 1838. Helsinki, Historiallinen kaupunkikartasto. Helsingin kaupunki, Tietokeskus 2009.
Plan af Helsingfors 1859. Helsinki, Historiallinen kaupunkikartasto. Helsingin kaupunki, Tietokeskus 2009.
Ruukinranta-Tarvaspää asemakaavan valmisteluaineisto. Vanhojen huviloiden arvottaminen. Arkkitehtitoimisto Inkeri Makkonen, Espoon kaupunki 2011.

 

Lue myös muita julkaistuja historia-artikkeleita.