Säveltäjä ja musiikintutkija Armas Launis

10.03.2014

Moni leppävaaralainen tietää Armas Launiksen kadun. Harva kuitenkaan tietää, kuka oli Armas Launis ja mitä niin merkittävää hän on tehnyt, että on saanut oman nimikkokatunsa Puustellinmäelle. Armas Launiksen syntymästä tulee nyt huhtikuussa kuluneeksi 130 vuotta.

Armas Launis oli huomattava musiikin monitoimimies: kansanmusiikin tutkija, tutkimusmatkailija, oopperasäveltäjä, musiikin opettaja, kirjailija ja lehtimies. Hän syntyi Hämeenlinnassa 1884 ja kuoli Nizzassa 1959. Armas Launis muutti vuosisadan alussa Leppävaaraan. Hänen puhelinnumeronsa löytyy Albergan puhelinluettelosta vuosilta 1925 ja 1927. Armas Launis asui veljensä, arkkitehti Ilmari Launiksen suunnittelemassa talossa, jonka nykyinen osoite olisi Armas Launiksen katu 5. Vuonna 1930 hän muutti Puustellinmäeltä Nizzaan, jossa hän asui kuolemaansa asti.
Armas Launis asui tässä talossa, jonka nykyinen osoite on Armas Launiksen katu 5

Musiikin tutkija ja kansanrunojen kerääjä

Launis oli ensimmäisiä suomalaisen kansanrunouden ja -musiikin kerääjiä ja tutkijoita. Hänen keruumatkojensa tulokset loivat perusta myöhemmälle tutkimukselle. Hän teki keruumatkoja Lappiin (1904, 1905 ja 1922), Kainuuseen (1902), Inkeriin (1903, 1906) ja Viroon (1930). Matkoillaan hän kuunteli, merkitsi muistiin sekä äänitti tunnettuja runonlaulajia, itkijöitä ja kanteleensoittajia. Hänen kokoelmansa, julkaisunsa ja matkapäiväkirjansa ovat merkittävä osa suomalaista kulttuuriperintöä. Hänen joiusta tekemiään huomioita on toistettu tutkimuksesta toiseen.

Armas Launis kuljetti tutkimusmatkoillaan mukana fonografia, magnetofonin edeltäjää. Hänen vuonna 1905 tekemät fonografi-äänitykset ovat vanhimpia Suomessa säilyneitä musiikin tallenteita. Levyllä "The Kalevala Heritage" (Ondine) on julkaistu kolme Launiksen alkuperäistä fonografi-äänitystä: Iivana Härkösen esittämä "Lemminkäinen", "Maailman synty" -runo Iivana Onoilalta sekä "Tulen synty" Petri Shemeikalta. Näiden ja muiden kokoamien aineistojen pohjalta hän toimitti teokset "Lappische Juoigos-Melodien" (1908), Suomen Kansan sävelmiä -kokoelman osat "Inkerin runosävelmät" (1910) ja Karjalan runosävelmät (1930) sekä Eesti runoviisid (Tarto 1930). Tieteellisten sävelmäkokoelmien lisäksi Armas Launis julkaisi "Suomen partioväen laulukirjan" (1917) sekä "Partiolaisen laulukirjan" (1925).
Iivana Onoila laulaa runoa Armas Launiksen fonografiin 1905

Launis opiskeli vuosina 1901–1907 sävellystä Jean Sibeliuksen ja sellonsoittoa Ossian Fohströmin johdolla Helsingissä ja jatkoi sävellysopintojaan Berliinissä. Hän valmistui filosofian maisteriksi vuonna 1906 ja tohtoriksi vuonna 1911. Hän toimi vuosina 1918–1922 musiikkianalyysin ja kansanmusiikin tutkimuksen dosenttina Helsingin yliopistossa ja osallistui tuolloin keskeisiin kansainvälisiin keskusteluihin kansansävelmien luokittelun mahdollisuuksista. Sävelmien luokittelussa hän sovelsi Ilmari Krohnin käyttämää menetelmää, joka antoi pohjan myös Kodályn ja Bartókin edelleen kehittämälle metodille.

Säveltäjä

Armas Launiksen musiikillinen ja kirjallinen lahjakkuus yhdistyivät oopperassa. Hän sävelsi kaiken kaikkiaan kymmenen oopperaa, joihin hän myös teki libretot. Launis aloitti oopperasäveltäjänuransa kansalliskirjailija Aleksis Kiven aiheeseen perustuvalla teoksella Seitsemän veljestä (Helsinki 1913). Teos sai kuitenkin ristiriitaisen vastaanoton, ja myöhemminkin on vierastettu teoksessa lähes kauttaaltaan käytettyä puheen ja laulun välimaille sijoittuvaa puhelaulua.

Launiksen seuraava ooppera, Kalevalaan perustuva Kullervo onkin melodisesti kiitollisempi. Kullervosta tuli Launiksen menestyksekkäin teos, sillä se palasi Suomessa näyttämölle vuosina 1920, 1921 ja 1934 ja esitettiin näyttämöllä myös Nizzassa 1940 sekä kokonaisena radioesityksenä vielä 1947 Monte Carlon radiossa. Saamelaiseen perinteeseen pohjautuva Aslak Hetta -ooppera on esitetty radioituna konserttiversiona, joka on myös tallennettu levylle (Ondine). Lisäksi Ranskan radio on v. 1954 esittänyt otteita Launiksen Jéhudith -oopperasta.
Armas Launis työnsä ääressä Leppävaarassa

Armas Launiksen muut oopperateokset, Noidan laulu (Le chant de la sorcière), Kesä, jota ei koskaan tullut, Karjalainen taikahuivi (Lumottu silkkihuivi), Theodora, Oli kerran... (Et était une fois...), Jäiset liekit (Stella borealis), odottavat vieläkin pääsyä oopperatalojen näyttämöille. Armas Launis piti itseään ennen kaikkea oopperasäveltäjänä, eikä lannistunut, vaikka ei koskaan saanutkaan oopperamusiikilleen vastakaikua.

Elokuvamusiikin pioneeri Suomessa

Armas Launis sävelsi oopperoiden ohessa kohtuullisen määrän muutakin musiikkia, orkesteriteoksia, kamarimusiikkia, pianokappaleita sekä vokaaliteoksia. Lisäksi hänestä tuli 1921 luultavasti ensimmäinen suomalainen elokuvamusiikin säveltäjä Suomessa. Launis sävelsi musiikin Suomen ensimmäiseen etnograafiseen filmiin Häidenvietto Karjalan runomailla (1921)

Vaikka Launiksen musiikki on suurelta osin jäänyt unohduksiin, hänellä on pysyvä sija Suomen musiikinhistoriassa, ennen mutta sen ansiosta, että hän osallistui kahdella ensimmäisellä oopperallaan tiiviisti suomalaisen oopperamusiikin tärkeisiin kehitysvaiheisiin.

Lehtimies ja kirjailija

Armas Launis sai eläessään kaksi kertaa valtion sävellyspalkinnon ja vuonna 1920 hänelle myönnettiin elinikäinen valtion eläke. Leppävaaran vuosinaan hän suunnitteli musiikkikasvatusohjelman suomalaisille kansankonservatorioille ja toimi Helsingin kansankonservatorion johtajana. Samanaikaisesti hän matkusteli eri puolilla Eurooppaa ja Pohjois-Afrikkaa. Armas Launis julkaisi 1927 kirjan "Murjaanien maassa", joka on hänen matkakirjansa Marokosta. Nimestään huolimatta kirja kuvaa marokkolaisia ja Marokkoa kunnioittavasti ja arvostavasti, pitkän kulttuurin jatkumona.
Armas Launiksen matkakirja ilmestyi 1927

Vuonna 1930 hän asettui perheineen pysyvästi Nizzaan. Nizzan vuosinaan hän osallistui aktiivisesti paikalliseen musiikkielämään, edisti Ranskan ja Suomen välistä musiikkivaihtoa ja kirjoitti ranskalaisesta kulttuurista suomalaisiin lehtiin.

Armas Launis kuoli Nizzassa 1959.

Markku Salmi

Lisätietoa:
Armas Launis: 7 veljestä oopperan partituuri www.doria.fi
Armas Launis: Murjaanien maassa. WSOY, Porvoo 1927
Armas Launis –seura: www.armaslaunis.org
Eero Tarasti, 2003: Armas Launis - säveltäjä kotonaan niin Lapissa kuin Marokossa – orientalismi ja postkolonialismi hänen elämässään ja tuotannossaan

Lue myös muita julkaistuja historia-artikkeleita.