Leppävaara - kaupunki vai lähiö?

 

28.03.2014

 

Pari viikkoa sitten törmäsin verkossa Osmo Soininvaaran blogiin, jossa hän arvioi että Espoo pilasi mahdollisuutensa rakentaa kaupunki Leppävaaraan. En oikein tykkää lähiöiden leimaamisesta jotenkin epäkelvoiksi, mutta en nyt puutu siihen, vaan pohdin miten lähiön ja kaupungin kriteerit toteutuvat Leppävaarassa.

 

Soinivaara luonnehti melko hyvin kaupungin ja lähiön eroja: "Kaupungissa on keskusta, … tori, jonka varrella on paljon kauppoja ja palveluja... on katuja, ei teitä eikä kevyen liikenteen väyliä. Kaupunki on sellainen, josta ei tarvitse välttämättä poistua viikkoon, vaan siellä voi käydä koulua, töissä, kaupassa, kapakassa, kirjastossa ja vaikka missä. Lähiö taas on sellainen, jonne työvoimaa varastoidaan siksi aikaa kun työpaikka on kiinni ja jonka suosituin paikka on asema, jota kautta lähiöstä pääsee pois. "

 

Olisiko Leppävaara lähiö?

 

Leppävaarasta pääsee junalla nopeasti pois – onhan Helsingin keskusta alle varttitunnin matkan päässä. Kuitenkin Leppävaaran luonnehtiminen työvoimavarastoksi, josta väki kuljetetaan aamuisin töihin junalla, on vähän haettua. Väkeä liikkuu aamulla, päivällä ja illalla sisään ja ulos. Vuonna 2010 Suur-Leppävaarassa asui pääkaupunkiseudun tilastojen mukaan 30 000 työssäkäyvää ja työpaikkoja oli vähän vajaat 30 000. Lisäksi yli 15-vuotiaita opiskelijoita on päivittäin useampi tuhat. Jos joku matkustaakin Helsinkiin töihin tai opiskelemaan, muualta tulee väkeä tänne samoihin hommiin.

 

Leppävaaran aseman seudun suosio perustuu siihen, että se sijaitsee kaupungin keskustassa. Sama tilanne on muuten Helsingissä ja monissa muissa kaupungeissa, joten siitä ei saa perustetta lähiölle.

 

Lähiöissä ihmiset lisäksi usein kertovat arvostavansa luonnonläheisyyttä. Tätä kriteeriä Soininvaara ei maininnut. Leppävaarassa on mahdollisuus hyvin monenlaiseen lähiluonnosta nauttimiseen (ks. Marika Visakovan blogi). Siis tässä suhteessa Leppävaara kelpaa lähiöksi.

 

Vaan olisiko Leppävaara sittenkin kaupunki?

 

Jos otetaan kriteeriksi väkiluku Leppävaara on kirkkaasti kaupunki. Suur-Leppävaaran väkiluku on suurempi kuin Rovaniemen. Itsenäisenä kaupunkina Leppävaara olisi Suomen 16. suurin.

 

Leppävaarassa on keskusta. Ei tosin toimivaa toria, mutta on Sello, joka ajaa jokseenkin saman asian kuin tori ja enemmänkin ainakin loskakelillä. Maalaisten myyntipöydät Leppävaarassa eivät ole menestyneet muuten kuin ajoittain toistuvilla maalaismarkkinoilla. Jos kaupungin kriteerinä pidetään menestyvää torikauppaa, Suomessa ei montaa kaupunkia olekaan.

 

Kaupungissa on katuja eikä teitä ja kevyenliikenteen väyliä. Varsinkin Leppävaaran eteläisen keskustan liikenneväyliä on aika vaikea kutsua muiksi kuin kaduiksi. Se että autot ja kevyt liikenne on paikoin erotettu toisistaan ei kait sinällään ole ongelma kaupungille.

 

Siinäkin mielessä Leppävaara näyttäisi kaupungilta, että sieltä ei ole tarvetta poistua viikkoon, sillä siellä voi "käydä koulua, töissä, kaupassa, kapakassa, kirjastossa ja vaikka missä" (esimerkiksi kirkossa, työväenopiston harrastuksissa, konsertissa, teatterissa ravintola Albergassa, leffassa, taidenäyttelyssä Gallen-Kallelan museossa, keilaamassa, pururadalla, ladulla, jäähallissa, urheiluhallissa ja -kentällä, veneilemässä, remontin jälkeen taas uimahallissa ja kesällä maauimalassa jne. - toivottavasti kukaan ei loukkaannu, jos unohdin joitakin käymisen kohteita). Kaikenlaisia hallinnollisia ja sosiaalisia palveluita sekä järjestötoimintaakin Leppävaarasta löytyy kiitettävästi.

 

Itseasiassa Leppävaarasta ei tarvitse poistua lainkaan, jos ei halua. Ai niin - hautausmaata ei täällä vielä ole, mutta eikös sekin ole suunnitteilla?

 

Kun kaupungin kriteerit täyttyivät noin helposti Soininvaaran luettelemilla kriteereillä, ajattelin että pitää löytä kaupungille vielä lisää tärkeitä ominaisuuksia. Etsin niitä Wikipedian hakusanojen avulla. Sieltä olin löytävinäni ainakin sen, että kaupungilla on historia. Tässäkin suhteessa Leppävaara pärjää kaupunkisarjassa (tutustukaa vaikka Leppävaara-seuran hienoon historiankeruutyöhön näillä sivuilla). Leppävaarassa on itse asiassa asuttu kauemmin kuin esim. Kluuvissa, joka on täyttömaata. Tietenkin turhan paljon vanhaa Leppävaaraa on pantu maan tasalle niinkuin kyllä muissakin Suomen kaupungeissa.

 

Kyllä Leppävaara on kaupunki...

 

… mutta ei tietenkään valmis tai virheetön kaupunki. Liikenneväylien pirstoman keskustan kohentaminen on ratkaisevaa Leppävaaran onnistumiselle kaupunkina. Keskustan kehittäjien kannattaisi ottaa vakavasti esimerkiksi Pertti Myllymäen blogissaan hahmottelemia ajatuksia.

 

Jussi Melkas

Kirjoittaja on tutustunut kaupunkielämään 20 vuoden ajan Helsingissä, 12 vuoden ajan Oulussa ja lähes 30 vuoden ajan Leppävaarassa.

 

Lue myös aiemmin julkaistuja blogeja.